Lastunsäpäleet

Jokunen lastunsäpäleitä iloksenne.

Tarinaa vaelluksen kovuudesta, ihmiselon turhuudesta ja elämän raadollisuudesta.

Tarinaa meille kaikille Torsti Tahvosille.


TUVALLA AUTIOLLA

Oon jälleen matkanna
kurua keroa ylös alas
peninkulmaa jos toistenkin tallanna
tekis mieli kosketus saada pehmeän
mut pakko on jaksaa painaa
vaik jalka ei nousta jaksaa

Viel kerran ylös ja alas huipun
aah mitä hermolepoa saa tuvalla autiolla
suoristaa saa mielen keholla
Tää rakkako väsyttää lie
onneks nummella polku vie

Tuvalla puoleisella aution
kohtaan sut jotoksellas
et oo puolella vuokran tai varauksen
oot jo levitelly ylös alas märät tavaras
joita yhteen supistamme tarkoituksellas

Oomme matkalla etelään pohjoiseen
sen tiedämme molemmat
et aikaa ei oo liikaa
mennään alas rannalle taikka ylös nummelle

Vain tää yö aikaa on laskeutua tupaa hämärään
alas laveriselle pölyisten sijojen
nousta ylös valoon aurinkoon
uuteen päivään muistojen

Vain nautimme tästä yöstä
aah mitä hermolepoa ja sielujen sinfoniaa
paikat suoristaa saa
kireydet tupesta ja kahvasta poistaa
kellokorttia ei muistella yötyöstä

On aika heittää jäähyväiset
vielä kerran tallataan reittiä ylös ja alas
kun kaulataan varsija rannasta
moni muukin saanu jyväiset
liikkeelle kävyistä terhakoista

On jälleen matkalla
kurua keroa ylös alas
tallaan suolle palsaiselle
kankaalle hyllyvälle
aah mitä hermolepoa ja sielujen sinfoniaa


SILLANPOLTTAJA

On mulla harrasteena erikoisuus tällainen
syntyjään kaheksytlukuinen
jota ei pahemmin kannattais julistaa
eikä paremmin panosmiehenkään mainostaa

Herätyksen sain miesten koulun aikaan
inttiä pakersin aamun laskusta illan hartauteen
kun kerran pääsin pioneeriksi
unohtui tytöt ja seksi taivaalliseksi

Myllyn yläisen yössä sidoin nallia ruutilankaa
rakenteeseen ilman knallia reidenhankaa
kun tikulla sytytin rikkisellä
posautin minä koko sillanpaskan rikkinäiseksi

"Poltan siltoja
takaa etten eestä
pääsen livahtamaan
ain uusiin seikkailuihin

Poltan siltoja
muistele en vanhoja
vanhainkodissakaan seniiliyttäin"

Jätin dynamiitin sauhut ja rauniot taakseni
löysin uudet ärsyt eestäni
enää tyydy en konkretiaan
vaan poraan ja imeen ihmismielen sieluun

Kohtasin baaritiskillä tytön sinisilmäisen
kaltoin kohdellun miehen nielijän
tarjosin mallun ja lonkun
uskoutui tyttö mulle kaula-aukoin avonaisin

Muistot palas  mieleen taivaallisesta
viikot kuukaudet annoin vastakaikua
alkoi homma maistuu maalliselta
talvikin kellahti keväämmäksi
niinpä minäkin vaihdoin verta tuoreemmaksi

"Poltan siltoja
takaa etten eestä
pääsen livahtamaan
ain uusiin seikkailuihin

Poltan siltoja
muistele en vanhoja
vanhainkodissakaan seniiliyttäin"

 

MULKQVIST

On esi-isämme raivanneet peltoa
kivisestä tiettömästä metsästä
On esi-isämme kaivaneet ojaa
savisesta sarkaisesta mannusta
tähän kaskimaahan itsenäiseen

"Vain muisto vain soi, entisille miehille uroille"

On esi-isämme niittäneet viljaa kedolla
kadon tuomalla surulla
On esi-isämme siittäneet elolla
luojan suomalla annilla
tään sisuisen piskuisen kansakunnan

On esi-isämme sotineet suurta ja vahvaa vastaan
sarka-asuin konepistoolein
On esi-isämme kaatuneet poveen
tähän äitimaan verevään

Vain muisto vain soi
entisille miehille uroille
yössä yhdessä mulkqvistit nykyiset
hävittivät kartalta
tään Suomi-neidon harmaahapsisen

Vain muisto vain soi
entisille miehille uroille
päivässä kahdessa mulkqvistit nykyiset
polttivat roviolla snellmannin
tään taistelijan sivistäjän iättömän

Vain muisto vain soi
entisille miehille uroille
viikossa kolmessa mulkqvistit nykyiset
antoivat avaimet lukot
valtakunnalle neljännelle

Vain muisto vain soi
entisille miehille uroille
siis heilutetaan vielä kerran
heille lippuja sinivalkoisia

Vain muisto vain soi
entisille miehille uroille
näille äänettömille yhtiömiehille
haudanvakaville isänmaallisille


©2009 Vänkä vaeltaa - suntuubi.com